
Parvekelasitus säästää luontoa ja rahaa
14 lokakuu 202
Lumonin parvekelasitusjärjestelmä luo puskurivyöhykkeen kodin ulko- ja sisätilojen välille. Tämä tila on lähes poikkeuksetta lämpimämpi kuin ulkoilma ja vähentää tästä syystä rakennuksen kokonaislämpöhäviötä ja energiakustannuksia.
Monimutkaiset laskelmat, selvä perusajatus
Parvekkeiden lasittamisessa on kolme suurta hyötyä: asumismukavuus, kestävyys ja energiansäästö. Nämä kaikki tukevat toisiaan dynaamisen ja kestävän tilan rakentamisessa, mutta jälkimmäisintä – energiansäästöä – on hieman vaikeampi todentaa käytännössä.
Rakennuksen eteläpuolella sijaitseviin ulkoneviin parvekkeisiin kohdistuu aurinkoenergiaa tehokkaimmin. Jos parveke on sisäänvedetty, eli sillä on ulkoseinärakenne kolmella sivulla, on parvekkeella optimaaliset olosuhteet lasituksen hyötyjen maksimoimiselle. Tampereen teknillisen yliopiston tieteellisten tutkimusten mukaan parvekkeen käyttöaika pitenee keskimäärin 1-2 kuukaudella vuosittain, ja optimaalisissa olosuhteissa jopa 3 kuukaudella.
Yksi energiansäästölaskelmissa huomiotta jäänyt etu on se, että varsinkin tuulisella säällä tuulenpaine parvekkeella pienenee, mikä vaikuttaa suotuisasti myös energiakustannuksiin. Tätä on vaikeampi todistaa laskelmin, sillä tuulen mallintaminen on haastavaa vaihtelevien tuuliolosuhteiden vuoksi. Parvekelasitusten lisäetuna on myös se, että aurinkoisena, mutta viileänä päivänä tila lämpenee auringon varastoituneen energian ansiosta, mikä taas pienentää asunnon lämmityskustannuksia ja samalla lisää käyttötilaa asukkaalle – antaen enemmän tilaa elämälle.
Lämpimissä maissa asunnon jäähdyttäminen vie tyypillisesti enemmän energiaa kuin sen lämmittäminen. Tällaisissa tilanteissa parvekelasitusjärjestelmä voidaan yhdistää integroituihin parvekeverhoihin, jotta tilan lämpötila pysyy optimaalisella tasolla. Verhot auttavat suojaamaan parveketta ja sen yhteydessä olevaa asuntoa ylimääräiseltä aurinkoenergialta. Siksi lasitettu parveke voi olla tarpeidesi mukaan puskuri joko lämmitykseen tai jäähdytykseen.
On tärkeää ymmärtää, että lasitettu parveke ei ole täysin tiivis, vaan se on tuulettuva tila, jossa ylimääräisen kosteuden aiheuttamat ongelmat on eliminoitu. Lasitettu parveke edistää terveellistä ilmanvaihtoa ja ilmankiertoa asunnossa. Tampereen teknillisessä yliopistossa tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että tyypillisissä Keski-Euroopan ilmasto-olosuhteissa lasitetun parvekkeen takana olevan asunnon energiakustannukset ovat keskimäärin jopa 6-7% pienemmät. Tämä on huomattava energiansäästö.
CO2-päästöjen takaisinmaksuaika kaivostoiminnasta valmistukseen ja parvekelasitusten asennukseen on 3-5 vuotta kaikkialla maailmassa riippuen ilmasto-olosuhteista. Voi luottavaisin mielin sanoa, että on ekoteko investoida parvekelasituksiin.
Alan edelläkävijänä Lumon on tehnyt riippumattomia tutkimuksia selvittääkseen parvekelasituksen hyödyt. Energiansäästön lisäksi on tehty tutkimuksia meluhaitan vähentämisestä. Parvekelasien ääneneristävyydeksi on laboratoriomittauksissa saatu lasitustuotteesta ja tiivistysratkaisuista riippuen 12dB – 27dB. Parvekkeen ja ulkoilman väliseen äänitasoeroon vaikuttaa kuitenkin myös parvekkeen muut rakenteet. Siksi parvekkeen ääneneristävyys on tyypillisesti 4-16dB tilanteesta riippuen.
Tästä voidaan päätellä, että parvekkeen lasittamisella on monia etuja sekä asukkaille että itse rakennukselle. Parvekelasitus säästää lämmitys- ja jäähdytyskustannuksia, suojaa parvekkeen kalusteita, lisää yksityisyyttä ja sen hiilijalanjälki tasoittuu jopa 3 vuodessa ja 4 kuukaudessa. Asuntojen ja rakennusten arvoa nostetaan samalla kun rakennuksen arkkitehtooninen esteettisyys säilyy.
Kuten tämän kirjoituksen otsikko kertoo – parvekelasitus säästää sekä luontoa että rahaa.

-
Opas arkkitehdeille ja rakentajille: Parvekelasien tekniset tuulikuormavaatimukset
On ennustettu, että vuoteen 2050 mennessä kaksi kolmasosaa maailman väestöstä asuu kaupungeissa. Tämä trendi korostaa kaupunkirakentamisen merkitystä ja kasvattaa korkeiden rakennusten kysyntää. Rakennuksen korkeuden kasvaessa rakentamiseen liittyvät haasteet lisääntyvät. Arkkitehdin on löydettävä ratkaisu, joka yhdistää esteettisyyden, teknisen suorituskyvyn, turvallisuuden ja taloudellisuuden.
-
Vaatiiko terassilasitus rakennuslupaa?
Millaisen luvan terassin lasittaminen vaatii? Vai vaatiiko se lupaa lainkaan? 1.1.2025 voimaan tullut rakennuslaki muutti lupakäytäntöjä, joista kerromme lisää tässä blogiartikkelissa.
-
Lasiterassin rakentaminen ja uuden rakennuslain vaikutukset – lupa ei ole enää aina pakollinen
Vuoden 2025 alussa voimaan tullut uusi rakennuslaki (751/2023) toi mukanaan merkittäviä muutoksia rakentamismääräyksiin Suomessa. Alle 50 neliömetrin katokset eivät uuden lain mukaan vaadi enää lupaa. Tämä tarkoittaa, että valmisterassit, joiden seinäalasta on avattavissa yli 30% on vapautettu luvanvaraisuudesta. On kuitenkin tärkeää huomioida paikalliset rakennusjärjestykset ja kaavamääräykset, jotka voivat velvoittaa hakemaan luvan tai tekemään ilmoituksen pienemmillekin rakennelmille.