Energiansäästö
Lasitettu parvekejulkisivu auttaa säästämään energiaa
Parvekelasituksen energiatehokkuutta on viime vuosina tutkittu tieteellisesti useaan otteeseen. Nämä tutkimukset ovat osoittaneet, että parvekelasit auttavat vähentämään lämmönkulutusta ja tuovat näin säästöjä myös energiankulutukseen. Suomessa tutkimus on osoittanut parvekelasien tuoman energiansäästön vaihtelevan 3-11 prosentin välillä, ollen keskimääräisesti 6%.
Pienemmät energiakustannukset
Parvekelasitus voi auttaa vähentämään energiakulutusta ja -kustannuksia, sillä se muodostaa ylimääräisen eristekerroksen asunnon ja ulkoilman väliin. Tämä auttaa yleensä pitämään asunnon lämpimämpänä talvella ja viileämpänä kesällä, mikä vähentää lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien tarvetta. Tutkimukset osoittavat, että Euroopan alueella parvekelasit tyypillisesti vähentävät lämmitysenergian kulutusta 2–20 %.
Parempi energiatehokkuus
Parvekelasitus vähentää asunnon lämmittämiseen tai jäähdyttämiseen tarvittavaa energiaa, mikä yleensä parantaa asunnon yleistä energiatehokkuutta. Lasitus on verrattavissa 100 millimetrin lisälämpöeristykseen. Lasitetut parvekkeet säästävät energiaa keskimäärin 300 kWh verrattuna lasittomiin parvekkeisiin. Energiansäästön suuruuteen vaikuttaa lasitettavan pinta-alan suhde parvekkeen kohdalla olevien ulkoseinärakenteiden pinta-alaan. Paras hyöty saadaan ns. sisäänvedettyjen parvekkeiden kohdalla.
Pienempi hiilijalanjälki
Kerrostalon energiantehokkuuden paraneminen vaikuttaa suoraan myös se hiilijalanjälkeen. Lasi ja alumiini ovat molemmat kierrätettäviä raaka-aineita. Kun otetaan huomioon tuotteen valmistus, kuljetus ja asennus sekä toisaalta energiatehokkuus ja rakenteita suojaava vaikutus, voidaan lasituksen laskea kuittaavan hiilipäästönsä keskimäärin vähän yli kolmessa vuodessa.
Lisää asuintilaa energiatehokkaasti
Ajatus tuulelta, sateelta ja vaikka siitepölyltä suojaavasta vaivattomasta ulkotilasta on houkutteleva ja juuri tällaisen tilan parvekkeesta saa lasituksen avulla. Parvekelasitus tukee myös ympäristöystävällistä ja energiatehokasta asumista luoden puskurivyöhykkeen kylmän ulkoilman ja lämpimän sisäilman väliin. Tutkimukset ovat osoittaneet, että lasitetun parvekkeen sisälämpötila on vuorokaudenajasta ja sijainnista riippuen yleensä 2–15 celsiusastetta ulkoilmaa lämpimämpi. Lasitetun parvekkeen lämpimämpi ilma auttaa vähentämään ulkoseinärakenteiden lämpöhäviötä 15-25 %, mikä säästää merkittävästi energiaa kylmillä ilmoilla. Parvekelasituksen tuoma lämmitysenergian säästö on selvitysten mukaan Euroopan alueella tyypillisesti 2-20 %. Lisäksi lasitus vähentää tuulen painetta parvekkeella vähentäen takana olevien sisätilojen lämmitystarvetta.
Parvekelasituksen energiatehokkuustutkimuksia
Tohtoriksi aiheesta väitellyt Kimmo Hilliaho tutki elokuussa 2010 parvekelasituksen energiavaikutuksia Tampereen teknillisessä yliopistossa. Selvitykset tehtiin Suomessa ja niitä on täydennetty Saksan vertailulaskelmilla. Lasittujen ja lasittamattomien parvekkeiden lämmitysenergian kulutusta verrattiin energiakenttämittauksilla ja tietokonesimulaatioilla. Lisäksi selvitettiin, miten eri parveketyypit, lämmöneristystyypit ja parvekkeen asento (kompassisuunta) vaikuttavat lämpötiloihin.
Tutkimustulokset: Parvekelasituksen energiansäästövaikutukset – keskimäärin 8,2 %
- Simulaatiot osoittivat, että tyypillisen lasitetulla parvekkeella varustetun asunnon lämmitysenergian säästö on Suomen ilmasto-olosuhteissa 3,4 % – 10,7 %.
- Eniten energiaa säästyi 1970-luvulta peräisin olevien rakennusten asunnoissa.
- Samat laskelmat tehtiin Berliinissä: siellä lämmitysenergian säästö parvekelasituksen avulla vaihteli 5,6 % ja 12 % välillä.
- Keskimääräinen lämmitysenergian säästö Saksassa oli 8,2 % ja siten jopa korkeampi kuin Suomen 5,9 %.
- Suomessa säästö saavutettiin pääosin lämpöhäviöiden vähentämisellä.
- Saksassa säästöt tulivat sen sijaan lasien takana auringon lämmittämästä ilmasta saadusta lämpöhyödystä.
- Samanlaiset Kanadassa tehdyt tutkimukset tuottivat vieläkin vaikuttavampia tuloksia: Vancouverissa säästettiin energiaa jopa 18,3 % ja Torontossa jopa 15,9 %.
Säästöjen määrä riippuu parvekkeen sijainnista ja suunnittelusta
- Vaikka kaikentyyppisissä parvekkeissa on havaittu merkittäviä säästöjä, sisään vedettyjen parvekkeiden lasittaminen tuo suurempia säästöjä kuin L- tai U-muotoisten ulkonevien parvekkeiden lasittaminen.
- Säästöt etelänpuoleisissa parvekkeissa ovat hieman suuremmat kuin muuhun suuntaan olevissa parvekkeissa
- Hyvä tietää: lasien välisten rakojen/tiivisteiden leveydellä on vain vähäinen vaikutus energiansäästöön
Tarkemmat tiedot tutkimuksesta ja Saksan kannalta olevista tuloksista löytyvät digitaalisesta Parvekelasien energiatehokkuus Saksan ilmasto-olosuhteissa. Kaikissa tapauksissa energiansäästö maksimoitiin pitämällä parvekkeen lasit talvella kiinni ja avaamalla ne kesällä.
Lisää säästöjä alemmalla sisälämpötilalla
Kenttätutkimus paljasti myös, että lämpöhäviön ja vedon väheneminen vaikuttavat lämmityskäyttäytymiseen. Lasittujen parvekkeiden takana olevissa huoneissa oli keskimäärin 0,5 astetta viileämpää kuin vastaavissa lasittomissa huoneissa. Asukkaat lämmittivät huoneita 0,5-1 astetta vähemmän ilman haitallista vaikutusta viihtyisyyteen.
Source: Energy saving potential of glazed spaces: Sensitivity analysis, Kimmo Hilliaho, Eerik Mäkitalo and Jukka Lahdensivu, Tampere University of Technology, 12 April 2015
Parvekkeiden muodot ja tyypit sekä muut energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät
Kimmo Hilliahon tutkimuksen mukaan sisään vedetys parvekkeet (kolme ulkoseinän ympäröimää sivua) sopivat ihanteellisesti parvekelasitukseen nimenomaan energiatehokkuuden näkökulmasta. Mutta ulkonevat parvekkeet voivat myös edistää merkittävästi energiatehokkuutta niiden tekotavasta riippuen. Esimerkiksi eteläpuolen pitkänomaiset parvekkeet vähentävät rakennuksen lämpöhäviötä. Toisaalta pienet ulkonevat parvekkeet, jotka ovat enimmäkseen varjossa, eivät välttämättä edistä suuria energiansäästöjä.
Tutkimuksissa tärkein energiatehokkuuteen vaikuttanut asia oli ilmanvaihdon toiminta. Parhaat tulokset saavutettiin, kun ilma ei virrannut suoraan tiloihin ulkopuolelta, vaan ovien tai tarvittaessa ikkunoiden kautta, jotka olivat parvekelasien takana. Lasitetun parvekkeen tehokkuus energiansäästöratkaisuna riippuu lasin takana syntyvistä lämpötiloista. Sään lisäksi näihin vaikuttaa merkittävästi rakennuksen ulkoseinän lämmöneristys. Tämä on erityisen tärkeää laskettaessa parvekelasituksen energiansäästöhyötyjä olemassa olevan vanhan rakennuksen saneerauksen yhteydessä. Pääsääntöisesti mitä vanhempi rakennus, sitä enemmän lämpöä vapautuu sisäpuolelta lasitetulle parvekkeelle.
Aurinkosuoja auttaa minimoimaan asunnon jäähdytyksen tarpeen lämpiminä kuukausina
Energiansäästövaikutus on suurin, kun parveke ”imee” lämpöä auringosta ja rakennuksesta, mutta sitä ”häviää” vain vähän lasituksen ansiosta. Lasitettu parveke varastoi lämmön niin kesällä kuin talvellakin. Parvekelasituksiin saumattomasti sopivat kennorakenteiset Visor kaihtimet mahdollistava lämmän säätelyn parvekkeella lisäten asumismukavuutta vuoden lämpiminä kuukausina.
Johtopäätös: Parvekkeen lasittaminen on kannattava valinta
Oikein suunnitellut ja asennetut parvekelasit eivät ainoastaan tarjoa asukkaille ja asunnonomistajille asumismukavuutta, vaan lisäävät myös niiden takana olevien huoneiden energiatehokkuutta. Erityisesti 1960- ja 1970-luvun kerrostaloissa parvekkeen lasittaminen kannattaa. Huomattavia säästöjä voitaisiin saavuttaa myös uudemmissa kerrostaloissa, joissa kompensoiva ilmanotto lasitetun parvekkeen kautta.
Oletko suunnittelija tai arkkitehti ja haluaisitko saada lisätietoa energiatehokkuudesta parvekelasituksen avulla? Ota meihin yhteyttä jo tänään, niin lähetämme sinulle tarkemmat tiedot.
