Tapani Kinnusen puheenvuoro Tulevaisuuden tehdas -tapahtumassa

12 joulukuu 2017

Kannattaako perustuotanto Suomessa? Millainen tuotanto voi Suomessa pärjätä? Miksi tänne kannattaa investoida? Näitä pohdin puheenvuorossani Tampereella, jossa yleisönä oli salillinen suomalaisia tuotantoalan toimijoita.

Aihe alkoi mietityttää minua taannoin, kun tehtaallamme vieraili professoreita ja eri toimialojen johtajia. Heidän mukaansa perustuotanto ei pärjää Suomessa, koska halvemman työvoiman etuja on vaikea päihittää. Mutta kun vieraamme olivat nähneet tehtaan, he muuttivat näkemystään.

Suomessa vaikuttajat puhuvat, ettei kannata investoida Suomeen. Tällaiset kannanotot ovat huolestuttavia, koska se vaikuttaa todella negatiivisesti yrittäjiin.

1980-luvulla sanottiin, että joka yrityksessä tulee olla faksi. Silti kaikki tilaukset lähettiin perinteisesti kirjepostilla tehtaalle. Emme tuolloin vielä osanneet tai uskaltaneet luottaa tarjolla olevaan uuteen teknologiaan.

Parvekelasituotantomme alkoi 1990-luvun alussa. Vierailin tuolloin IT-messuilla, jossa näin ensimmäistä kertaa kannettavia tietokoneita. Ostin heti kaksi, koska arvelin että tämä asia tulee osata. Kun olin opetellut ymmärtämään koneen käyttöliittymää, annoin sen tuotannon suunnittelijalle. Arvelin, että hän tarvitsee sitä ja itse en. Olipa väärä strateginen näkemys!

Miten aallon harjalla voi pysyä

Kun kehitimme ensimmäistä parvekelasituotettamme 1990-luvun alussa, meille selvisi, että voisimme hakea tuotekehitysavustusta. Ryhdyimme tuumasta toiseen ja pistimme hakemuksen menemään. Vastaus tuli ja se oli selkeä ei. Olimme kuulemma jo miettineet tuotetta, mikä oli tuen saannin este. Meille sanottiin myös, ettei rakennusala ole trendikäs, sillä ei ole oikeastaan edes tulevaisuutta. Luottaako itseensä ja uida vastavirtaan? Me luotimme. Vuonna 1990 saimme vihdoin kehittämämme parvekelasituotteen ulos. Samalla tuote patentoitiin.

Moni tapaamistamme ihmisistä ei muuten tiedä, että parvekelasit ovat suomalainen innovaatio, vaikka tuotantoa on jo maailmalaajuisesti.

Strateginen ajattelu on edellytys tuotannon kotimaisuudelle

Kun tuotantoa sitten käynnistettiin, saimme kyselyjä Euroopasta, että saako lasejamme valmistaa lisenssillä. Tuolloin jouduimme pohtimaan strategiaamme toden teolla. Jospa lähtisimme siitä, että me hallitsisimme koko toimitusketjun? Laitetaan toisin sanoen kaikki yhden brändin alle. Minulta usein kysytäänkin, miksi Lumonilla on niin paljon työntekijöitä. Syy on juurikin tässä ja se on ollut selkeä strateginen valintamme.

Tuotannon pitämiselle Suomessa on viisi selkeää syytä.

  1. Koulutus: perusosaamisen taso on korkea. Lisäksi haluamme oivaltaa ja ymmärtää.
  2. Vakaat olosuhteet: Yhteiskuntarauhaan ja -rakenteeseen voi luottaa. Venäjä, Kiina ja Turkki on tullut kokeiltua. Tulimme takaisin vakaiden olosuhteiden Suomeen.
  3. Henkilöstön halu sitoutua ja kehittyä: sitoutuminen onnistuu, jos vastaamme henkilöstön kehitystarpeeseen, löydämme uusia urapolkuja sekä palkitsemme onnistumisista.
  4. Perusinfra: investointien kannalta yhteiskunnan infran vakaus on äärimmäisen tärkeää.
  5. Suomalainen laatukuva maailmalla on korkea: myymme tuotteita yli 20 maahan, koska brändimme on erinomainen.

Suomalaisilta toimijoilta edellytetään joustavaa kapasiteetin hallintaa, selkeää tuoterakennetta ja lyhyitä toimitusaikoja. Perusinvestointeihin on lisäksi riittävästi panostettava.

Tarvitaan myös hyvää logistiikan hallintaa. Syrjäisen sijaintimme sijaan tulisi pohtia sitä, että toimiva logistiikka edellyttää ennen kaikkea hyvää suunnittelua ja osaamista. Valmistus voi olla monesti jopa edullisempaa Suomessa, joten onnistuminen vaatii riittäviä volyymeja ja tuotantoprosessin kehittämistä

Myös tulevaisuudessa kannattaa investoida Suomeen

Jotta yritysten tuotanto voisi jatkossakin pysyä Suomessa, tarvitaan mielestäni tuotannon työaikajoustoja. Niiden tulisi elää enemmän tilausvirtojen mukaan. Välillä tehdään enemmän hommia ja välillä vähemmän. Toivoisin myös, että yrittäjyydestä kerrottaisiin positiivisia uutisia. Tänne kannattaa perustaa ja kehittää. Ensiarvoisen tärkeää on kouluttaa ihmisiä kansainvälisyyteen jo lapsesta lähtien.

Suomi on pieni maa, mutta ympärillämme on valtavat markkinat. Osaamisellemme ja ideoillemme on kyllä kysyntää!​