Tutkitusti vihreä

Suomen olosuhteissa ajatus säänsuojasta ja lisähuoneesta viehättää, mutta lasitukset tukevat myös ympäristöystävällistä, energiatehokasta ajattelua. Itse asiassa ne ovat yksi parhaita keinoja, joilla voi omalla päätöksellään parantaa asumisensa vihreyttä, sanoo tohtorikoulutettava Kimmo Hilliaho Tampereen teknillisestä yliopistosta.

Kimmo Hilliaho on tehnyt lasituksista tiedettä vuodesta 2009 lähtien. Silloin Lumon tilasi Tampereen teknilliseltä yliopistolta tutkimuksen siitä, mitä vaikutuksia parvekelasituksella on asuinhuoneistojen lämmitysenergiantarpeeseen, ja Hilliaho tuli sen tekijäksi. Sittemmin ura jatkui muun muassa lasituksen hiilijalanjäljen selvittämisen parissa. Seuraavaksi hän tutkii, miten kerrostaloasunnoista saadut energiatehokkuusparannukset toteutuvat rivi- ja omakotitaloissa.

– Energiatehokkuus- ja hiilijalanjälkiasiat kasvattavat merkitystään, kun rakennusten energiankäyttöön liittyvä lainsäädäntö tiukkenee. Alle kymmenen vuoden kuluttua energiamääräykset ohjaavat käytännössä kaikki uudet rakennukset lähelle nollaenergiatasoa, Hilliaho sanoo.

3–11 prosenttia säästöä lämmityskuluihin

Opinnäytetyössään Kimmo Hilliaho tutki kenttämittausten ja simulointien avulla, mitä vaikutuksia parvekelasituksella on yksittäisten asuinhuoneistojen lämmitysenergian tarpeeseen Suomessa.

Tulosten mukaan lasitetut parvekkeet ovat keskimäärin 1–5 astetta ulkolämpötilaa lämpimämpiä. Lasitus pidentää parvekkeen vuotuista käyttöaikaa keskimäärin kuukaudella ja parhaassa tapauksessa jopa yli kahdella kuukaudella. Lasitettu parveke vähentää huoneiston lämpöhäviötä 15–25 % ja mahdollistaa arviolta puolen asteen sisälämpötilan laskun lämpöviihtyvyyttä heikentämättä.

– Lämmitysenergian huoneistokohtainen säästö vaihteli 3,4–10,7 % välillä. Keskimäärin energiansäästö oli 5,9 %. Eniten lasituksesta oli hyötyä helsinkiläisissä 1970-luvun rakennuksissa, joiden parvekkeet oli suunnattu etelään ja tuloilma otettiin parvekkeen kautta, Hilliaho kertoo.

Entäpä kesäkausi? Lasitettu parveke voi olla kesäisin kuuma, jos lasit ovat kiinni eikä verhoja ole. Sen sijaan, jos lasiruudut ovat hieman auki ja parvekkeella esimerkiksi sälekaihtimet, asunnon lämpötila on viileämpi kuin lasittamattomalla parvekkeella tai ranskalaisella parvekkeella varustetussa asunnossa.

Lisäeristystä vai lasitukset?

Toisessa Hilliahon tutkimuksessa tarkasteltiin peruskorjausikäisessä talossa eri remonttien energiansäästövaikutuksia koko rakennuksen tasolla. Ikkunoiden ja ovien vaihto oli merkittävin energiansäästötoimenpide. Lasitettujen parvekkeiden aiheuttama energiansäästö oli parhaimmillaan samaa luokkaa kuin 100 mm:n lisäeristeen asentaminen julkisivuun.

– Jos parvekkeet ovat kookkaita eli lasitettavaa pintaa on paljon, suunta on etelään ja maasto on avointa, vaikutus on hyvin lähellä lisäeristyksen vaikutusta, mutta hanke on paljon edullisempi ja asukkaille vaivattomampi kuin rakenteisiin kohdistuva saneeraus, Hilliaho sanoo.

Tutkimuksessa esimerkiksi kuudesta lasista koostuvan suoran parvekelasituksen takaisinmaksuaika säästetyissä energiankäyttökustannuksissa mitattuna on 15–25 vuotta. Energiansäästön lisäksi parvekelasitus voisi tuoda muitakin merkittäviä taloudellisia hyötyjä. TkT Jussi Mattilan tutkimuksen mukaan parvekkeiden lasittaminen vaikuttaa talon yleiseen kuntoon: se voi siirtää talon parvekkeiden remontointitarvetta kuudesta kymmeneen vuotta.

Kun puhutaan hiilijalanjäljestä eli tuotteen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä koko sen elinkaaren aikana raaka-aineiden louhinnasta valmistuksen, asennuksen, kuljetuksen, huoltojen ja purkamisen kautta kierrätykseen, lasitukset näyttävät vihreältä valinnalta. Lasitusten painosta 95 % on kierrätettäväksi sopivaa lasia ja metallia. Parvekelasien elinkaarenaikaiset päästöt ovat Suomessa 160–250 kg hiilidioksidia ja vuotuiset päästösäästöt 25–145 kg energiansäästövaikutuksesta riippuen, keskimäärin noin 60 kg. Näillä tiedoilla laskettuna hiilipäästöt kompensoituvat keskimäärin 3,3 vuodessa, kohteesta riippuen 1,1–9,3 vuoden vaihteluvälillä. Tämä vastaa noin 1000–2000 km ajoa henkilöautolla.

Asuttava aurinkokeräin

Kerrostaloasukkaalle, joka haluaa säästää energiaa, elää ajan hermolla ja osallistua ympäristötalkoisiin, mahdollisuudet ovat rajalliset, sillä lisäeristäminen tai lämmön talteenottojärjestelmät ovat taloyhtiön laajuisia päätöksiä. Omia päätöksiä ovat sen sijaan huoneistosähkön ja veden säästeliäs käyttö, säästävät vesikalusteet, energiatehokkaat kodinkoneet – ja parvekelasitus.

– Lasitusta sanotaan joskus asuttavaksi aurinkokeräimeksi. Jos mietitään esimerkiksi aurinkopaneeleja tai lisäeristyksiä, niiden asennuksesta ei koidu muita arjen hyötyjä kuin energiansäästö ja vihreiden arvojen toteuttaminen. Parvekelasituksella saa ympäristöystävällisyyden kanssa samaan hintaan lisähuoneen useiksi kuukausiksi vuodessa, Hilliaho sanoo.