Niittyhuippu nousi espoolaiseksi maamerkiksi

28 joulukuu 2017

Espoo saa Niittykummusta tällä vuosikymmenellä uuden metropolityyppisen taajaman. Alueen maamerkiksi kohosi 24-kerroksinen Asunto Oy Espoon Niittyhuippu, jota myös kiinteistökehityksessä alusta asti mukana ollut SRV urakoi.

Tapiolan ja Olarin välissä sijaitseva Niittykummun kaupunginosa sisältää runsaasti viheralueita, ja myös arvokasta puolen vuosisadan takaista arkkitehtuuria. Länsimetron rakentamispäätös toimi kimmokkeena Niittykummun laajan uudisrakentamisen mahdollistavalle kaavoitusprosessille. SRV Rakennus Oy:n rakennuttajapäällikkö Ilkka Tiensuu pitää tärkeänä, että aluetta on voitu kehittää pitkäjänteisesti yhteistyössä viranomaisten, rahoittajien ja rakentajien kesken.

Tasan 200 asunnon tornitalo on äärimmäisen vaativa kohde sekä työmaalle että suunnittelijoille. Pääsuunnittelusta vastaava Arkkitehtitoimisto SARC Oy oli keskeisenä toimijana mukana kaavoitusprosessissa, jonka haasteena oli sovittaa tiivis uudisrakentaminen arkkitehti Osmo Lapon 1960-luvulla laatiman asemakaavan mukaisesti rakennettuun taajamaympäristöön.

– Le Corbusierin arkkitehtuurin innoittama, Lapon ja Erkki Kairamon suunnittelema Niittykumpu 3a:n ”Mahapussitalo” on hieno esimerkki 1960-luvun lopulta. Nyt käynnissä oleva Niittykummun uusin rakennusvaihe tiivistää kaupunkirakennetta; suunnittelun lähtökohdat löytyvät olemassa olevasta ympäristöstä. Arkkitehtonisena tavoitteena As Oy Niittyhuipussa on ollut muotokielen selkeys ja tunnistettavuus – veistoksellisuus, sanoo arkkitehti Annukka Pietilä Arkkitehtitoimisto SARC:sta.

Kehitystyötä kohteen ehdoilla

Lumonin omassa kehitystyössä oli samoihin aikoihin Niittykummun kiinteistökehityksen ajankohtaisena hankkeena kehittää kaiderakennetta. Arkkitehtonisena trendinä on ollut pitkään pyrkimys mahdollisimman suuriin yhtenäisiin pintoihin. Suurten tuulikuormien rasittamissa rakenteissa on luonnollisesti vaativaa päästä välituettomiin rakenteisiin.

– Kehitimme parvekekaiteen, jossa tolppien rakenne ja sijainti on optimoitu niin, että ratkaisu täyttää sekä arkkitehtoniset että rakennetekniset vaatimukset, kertoo Lumonin tuotepäällikkö Marko Paunonen.

Yksi keskeinen vaatimus on se, että rakenne on mahdollisimman esteetön, siis tolppamäärältään minimoitu. Samalla rakenteesta on tehty mahdollisimman kevyt; kuormat ottaa vastaan kaiteen alumiininen käsijohde. Niittykummussa parvekelasitukset on määrätty pakollisiksi jo asemakaavassa. Se, millaisia lasituksia mihinkin taloon on järkevää asentaa, on optimoinnin tulosta.

– Esimerkiksi henkilönostimia ei voi tornitalon parvekelasituksia asennettaessa käyttää, koska ostoskeskuksen rakenteita ei ole suunniteltu henkilönostimista muodostuville kuormille, Paunonen lisää.

Lumon parvekejulkisivu Espoolaisessa maamerkissä

Ratkaisuksi Lumon ja SRV kehittivät yhdessä logistisen ratkaisun, jonka mukaan työmaa kutsui täsmämäärän lasituselementtejä ja -liitososia Tikkurilasta, tätä työmaata varten perustetusta Rautian rakennustuoteterminaalista.

– Toimitusaikojen oli pelattava täsmällisesti, koska työmaan torninosturi nosti tuotteet suoraan asennuspaikkaan juuri tiettyyn aikaan, kertoo Lumonin lasitusasennuksista Niittykummussa vastannut työnjohtaja Juha-Pekka Linnonmaa.

Toimitusaikojen täsmällinen toteutuminen on nykysuhdanteessa Ilkka Tiesuun mukaan kaikkea muuta kuin itsestäänselvyys.

– Joillakin tuotteilla toimitusajat ovat venyneet lähes puoleen vuoteen. Lumon on esimerkki toimijasta, jonka tuotteiden valmistus- ja asennusajat ovat aina pitäneet, Tiensuu toteaa.

Taloja Länsiväylän molemmin puolin

Samaan kokonaisuuteen 24-kerroksisen Niittyhuipun kanssa kuuluu Asunto Oy Espoon Niittytori. Tähän 12-kerroksiseen asuintaloon rakennettiin kaikkiaan 94 asuntoa – kaikki lasitetuin parvekkein. Kaikkiaan asuntoja alueelle on rakenteilla 470, ja valmista tulee vuoteen 2020 mennessä. Mittavan hankkeen pääsijoittajiin kuuluvat Sato ja Varma.

– Meidän kannaltamme hanke on ollut merkittävä, kertoo Varman rakennuttajapäällikkö Tuomas Vaarasalo.

Koko alue on jaettu viiteen kaavoitusalueeseen. Alueen sijainti Länsiväylän kupeessa, Kehä I:n ja II:n välissä, on logistisesti loistava, mutta samalla se tuo rakentamiseen ääniteknistä haastetta. Lumonilla on vastaus myös tähän, sillä uusimmilla lasitusratkaisuilla päästään huomattavaan meluvaimennukseen.

  • Unelmatila ulkona, poreita myöten – poreamme lasitetulla terassilla

    Lasitetun terassin mahdollisuudet ovat melkein rajattomat ja se on yksi syy, miksi ihmiset rakastuvat Lumonin ratkaisuihin. Kun tila muuttuu säänkestäväksi ja suojaisaksi, sen käyttömahdollisuudet laajenevat aivan uudelle tasolle. Yksi esimerkki tästä on poreamme, jonka voi myös sijoittaa lasituksen sisälle.

    Lue lisää…
  • Kestävä kaupunkikehitys: Parvekelasituksen rooli korkean rakennuksen suunnittelussa

    Parvekkeet ovat olleet osa rakennusarkkitehtuuria jo vuosisatojen ajan, mutta niiden rooli on aikojen saatossa muuttunut merkittävästi. Alun perin parvekkeet toimivat enemmän esteettisinä elementteinä ja paikkoina, joissa asukkaat voivat nauttia näkymistä ja tuulettaa tiloja. Teollistumisen ja kaupungistumisen myötä parvekkeet alkoivat saada yhä enemmän käytännöllistä merkitystä, erityisesti korkean rakennuksen asukkaille, jotka kaipasivat ulkotilaa ilman, että tarvitsee aina lähteä asunnosta. Vuosituhannen vaihteen jälkeen parvekkeiden suunnittelussa on alettu korostaa myös energiatehokkuutta lasituksen kautta. 

    Lue lisää…
  • Lapset juoksevat pihalla lasitetun terassin edessä

    Terassin suunnittelu – piha ja terassi

    Kokemuksemme mukaan noin 90 % asiakkaistamme on käyttänyt terassiaan lasittamisen jälkeen enemmän kuin he olivat ajatelleet. Suurin osa heistä olisi myös hankkinut lasitetun terassin jo paljon aiemmin, mikäli olisi arvannut näin käyvän. Kannattaa siis suunnitella terassi huolella mieleisekseen – käyttöä varmasti tulee ennakoitua enemmän! Mutta mitä kaikkea suunnittelussa tulee huomioida? Tässä artikkelissa keskitymme pihan ja terassin harmoniaan.

    Lue lisää…