Julkisivuyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Tarri pitää Suomen rakennetun omaisuuden kuntoa kohtalaisena ja arvioi tilanteen olevan yhä parannettavissa. Hän vertaa nykytilannetta 1990-luvun alkuun, jolloin korjausrakentamisen kulttuuri Suomessa oli vasta kehittymässä.

Kun Suomi vajosi 1990-luvun alussa syvään lamaan, uudisrakentaminen pysähtyi lähes kokonaan. Pitkään odotettu korjausrakentamisen nousu alkoi tuolloin, osin kehnon uudismarkkinatilanteen pakottamana. Samalla kun opittiin korjaamaan, alettiin soveltaa uusia menetelmiä sekä työmailla että työmaita valmisteltaessa.

– Kuntotutkimusten käyttöönotto oli aikanaan merkittävä uudistus, ja vähitellen näiden tutkimusten tuloksia on myös opittu tulkitsemaan oikein, Mikko Tarri sanoo.

Työssään rakennesuunnittelijana ja nykyisin A-Insinöörit Oy:n korjaussuunnittelun yksikönjohtajana Tarri on ollut todistamassa suomalaisen korjausrakentamisosaamisen merkittävää kasvua. Yhtenä merkittävimmistä omaksutuista opeista hän pitää betonijulkisivujen korjauksiin soveltuvia saumaustekniikoita.

– Samalla kun on opittu ymmärtämään julkisivujen vaurioitumismekanismeja, on löydetty Suomen olosuhteisiin soveltuvat materiaalit ja tuotteet. Näin on kyetty vastaamaan siihen isoon haasteeseen, joka liittyy 1960- ja -70-luvuilla valmistuneiden lähiökerrostalojen korjaamiseen, hän pohtii.

Parvekelasitusten hyödyt valjenneet

Parvekelasituksen yleistymisen Mikko Tarri näkee liittyvän sekä edellä mainittuun korjausrakentamisen tietotaidon kasvuun että ihmisten mukavuusvaatimusten lisääntymiseen.

– Aluksi lasitukset olivat ensisijaisesti mukavuustekijä. Sittemmin on ymmärretty laajalti, että lasittamalla parveke voidaan vaikuttaa merkittävästi myös parvekerakenteiden säilyvyyteen ja käyttöikään. Viimeaikaiset tutkimustulokset ovat vahvistaneet sen, että lasituksilla ja parvekekaihtimilla on myös merkittävät energiataloudelliset etunsa, Tarri toteaa.

Hän arvioi sen olleen ratkaisevaa tälle myönteiselle kehitykselle, että taloyhtiöt ovat ryhtyneet itse tilaamaan lasituksia. Aiemmin lasituksesta päättäminen oli pitkälti yksittäisten asukkaiden asia.

– Lasituksia voi ja kannattaa tietysti asentaa myös uudisrakennusvaiheessa. Korjausrakentamisen yhteydessä lasitusten yleistyminen kuitenkin on osa sitä mainitsemaani kehitystä, jonka tuloksena korjausrakentamisen volyymi lähiaikoina
saavuttanee kahden kolmanneksen suhteellisen osuuden koko rakentamisen volyymista. Tätä kahta kolmasosaa voi pitää jonkinlaisena nyrkkisääntönä, jonka mukainen taso on jo hyvän aikaa sitten saavutettu esimerkiksi Saksassa ja muissa
runsaan vanhan rakennuskannan maissa Euroopassa, Tarri arvioi.

Hän puhuu korjausrakentamisen kehittämistarpeista lähes kutsumustehtävänään, tavoitteenaan myös yhteiskunnallinen vaikuttaminen.

– Päivänpolitiikkaa emme Julkisivuyhdistyksessä tee, mutta pyrimme vaikuttamaan asia-argumentein aina ministeritasolle asti. Vilpitön tavoitteemme on vaalia sen merkittävän kansallisomaisuuden arvoa ja kuntoa, joka on kiinni ikääntyvässä rakennuskannassamme, hän kiteyttää.