Toimiva piha on helppohoitoinen ja ympäristöönsä hyvin suunniteltu. Pihasuunnitelman tavoitteena on lisätä asumisviihtyisyyttä ja ottaa piha osaksi aktiivista asumista. Ammattisuunnittelijan apu onkin usein paikallaan, jotta lopputulos on onnistunut.

Maisemasuunnittelija yhdistää mahdollisimman hyvin asiakkaan toiveet rakennuksen arkkitehtuuriin ja ympäristöön. Näin lopputuloksesta tulee kaunis kokonaisuus ja kiinteä osa muuta asumista. Pihasuunnitelman avulla saadaan hyöty koko tontista, oli kyseessä sitten uudiskohde, vanha ja hoitamaton piha, vapaa-ajanasunto tai taloyhtiö. Kysyimme hortonomi Jaana Hakolalta, kuinka pihasuunnittelu kokonaisuudessaan viedään läpi. Mitä asiakkaan tulee ottaa huomioon eri vaiheissa?

Suunnittele toivelista

– Ennen tapaamista pyydän asiakasta tekemään jonkinlaisen toivelistan siitä, mitä hän haluaa pihaan. Tämän jälkeen menen paikan päälle katsomaan ympäristöä, maastoa ja näkymiä eri suuntiin. Yhdessä asiakkaan kanssa arvioimme, tuleeko joitakin alueita ehkä häivyttää tai joitakin taas korostaa, valaisee Jaana.

Samalla on hyvä pohtia, missä pihalla halutaan oleskella, minne huoltopiha ja roskakatokset sijoitetaan tai mistä löytyvät tontin valoisimmat ja kylmimmät alueet. Suunnittelussa tulee huomioida jo olemassa olevat rakenteet ja rakennukset, mutta myös mahdolliset tulevat rakenteet. Usein tontille saattaa saattaa tulevaisuudessa olla suunnitteilla esimerkiksi autotalli tai vaja. Uudiskohteissa suunnittelu alkaa luonnollisesti melkein aina tyhjältä tontilta.

Jaana vinkkaa, että onnistuneella suunnittelulla voidaan myös vähentää liikennemelua; kookas ja tiivis kasvusto oikeissa paikoissa vaimentaa meluhaittoja ja poistaa esimerkiksi tuulisuutta. Tontin jo olemassa olevalla kasvustolla on toinenkin iso merkitys; ne haihduttavat vettä. Isot puut kuivattavat tonttia esimerkiksi keväällä, jolloin tontilla on enemmän kosteutta muun muassa sulamisvesien vuoksi.

– Olemassa olevat kasvit ja niiden kunto kertovat pihan kasvuolosuhteista. Säilytän mielelläni esimerkiksi hyväkuntoiset puut. Tontti on parhaimmillaan, kun siellä on myös isompia kasveja, jatkaa Jaana.

Vaikuta luonnosvaiheessa

Kartoituksen jälkeen päästään luonnosvaiheeseen. Luonnosta tehdessä tuleva piha alkaa hahmottua jo hyvin. Tässä vaiheessa suuret linjat pääkasveineen ja kulkureitteineen on jo mietitty.

– Käymme luonnosvaiheen läpi yhdessä asiakkaan kanssa. Näin asiakas varmistuu, että olen oikeilla jäljillä. Usein luonnossuunnitelma vastaa asiakkaan toiveita, mutta muutoksiakin toki halutessa tehdään, rohkaisee Jaana.

Luonnossuunnitelmaa seuraa piha- ja istutussuunnitelma. Siitä selviävät esimerkiksi pihan korot, materiaalimäärät, kasvilistat ja työohjeet. Sen avulla asiakas voikin jo pyytää tarjouksen viherurakoitsijalta.

– Asiakas säästää rahaa, kun hänellä on jo valmiiksi tehty pihasuunnitelma urakoitsijalle. Näin urakoitsijan ei tarvitse miettiä ratkaisuja työn aikana, kun tontilla on jo koneet ja työntekijät. Tai sitten perhe rakentaa pihan itse suunnitelman mukaan. Pihan omatoiminenkin rakentaminen on helpompaa, kun ratkaisut on mietitty valmiiksi, Jaana neuvoo.

Ajoita kylmille kuukausille

– Ideaali ajankohta pihasuunnittelun alkamiselle on syksy tai talvi. Toki suunnitelman voi tilata koska vain, mutta jos tarjoukset viherurakoinnista pyydetään jo talven aina, päästään töihin heti lumien sulamisen jälkeen. Näin uudesta pihasta päästään nauttimaan heti ensimmäisenä kesänä, Jaana vinkkaa.

Loppuun Jaana suosittelee vielä miettimään terassin ilmettä. Katettu ja lasitettu terassi yhdistettynä huoliteltuun pihaan lisää asumismukavuutta. Kauniin pihan kruunaa kaunis terassi – ja toisinpäin. Lasitetun terassin avulla pihastakin voi nauttia pidempään, aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn ja jopa talvella.