Myös asumiseen luonnonläheinen kansamme on oppinut etsimään vastaavia ratkaisuja. Parvekelasien ansiosta suomalaiset ovat tehneet parvekkeista viihtyisiä lisätiloja, joilla kesän on voinut ajoittaa jo siinä vaiheessa, kun karhu on ehtinyt vasta nukahtaa talviunille. Ei siis ihme, että nimenomaan asumiseen ja arkkitehtuuriin liittyvät syyt ovatkin olleet ratkaisevia lasitusperusteita tuotteen valmistuksen aloituksesta alkaen.

Rakenteetkin selviävät talven yli

Asumishyödyistä nauttiessa pääsi pitkäksi aikaa unohtumaan lasituksien muut hyödyt. Vasta 1990-luvun puolivälissä taloyhtiöissä ja Tampereen teknillisellä yliopistolla huomattiin, että parvekerakenteet ovat parvekelasien ansiosta alkaneet selvitä suomen talvista paremmin. Enää ei tullut sateen mukana vettä parvekkeelle ja lumikin pysyi pihalla – lehdistä ja pölystä puhumattakaan. Niinpä Mattilan Jussi käynnisti Tampereen teknillisellä yliopistolla betonirakenteiden säilyvyystutkimuksen, jonka tulos oli todella mielenkiintoinen; pakkasrapautuminen päättyi ja korroosioprosessi hidastui merkittävästi lasituksen asennuksen jälkeen. Ja mikä parasta, samalla parvekeremontit siirtyivät jopa 5-10 vuodella eteenpäin. Tämän jälkeen ei hymyillyt pelkästään asukas, vaan myös kiinteistönomistaja.

Energiaa säästyy

Rakenteiden suojauksen ohella myös energiaa säästyy – niin siivoustarpeen vähentyessä ihmisillä kuin rakennuksissakin. Ihmistyön energiansäästöä en osaa laskea, mutta asumisen energiansäästövaikutukset ovat viiden vuoden tutkimusponnistuksen aikana selvinneet. Parveke- ja terassilaseilla säästetään niin  kerros-, rivi- kuin omakotitaloissa tapauksesta riippumatta aina energiaa. Kerrostalojen kohdalla suuruusluokka on noin 6 %, omakoti- ja rivitaloissa hieman vähemmän. Yleisperiaatteena on myös, että vanhoissa rakennuksissa säästö on hieman suurempi kuin uusien rakennusten kohdalla.

Luonto kiittää

Energiankäyttö ja hiilipäästöt kerrostaloissa kulkevat käsi kädessä. Kuluttaessamme energiaa me myös tuotamme päästöjä ja säästäessä vähennämme. Lasituksien elinkaaren aikana tuotetut päästöt ovat noin 200 kg ja vuosittain energiansäästöllä kuitatut päästöt suuruusluokallisesti 50 kg. Päästöjä syntyy siis hämmästyttävän vähän – noin 1500 km automatkan verran ja kokonaispäästötkin kuolettuvat huomattavan nopeasti, noin neljän vuoden aikana (200kg/50kg=4). Mitä tapahtuu kuoletusajan ylityksen jälkeen? Oikea vastaus on, että lasit alkavat syömään kerrostalon hiilipäästöjä ja tekevät sitä vielä yli 25 vuoden ajan.

Nautitaan mekin

Kesän saa aloittaa parvekkeella tai terassilla jo helmi-maaliskuussa, kun lämpötila nousee ensimmäisen kerran yli 20 asteen ja kesä jatkuu siitä aina syys-lokakuulle asti. Keskellä kesää parvekelaseja kannattaa hieman raottaa ja aurinkosuojaverhoilla suojautua pahimmalta auringonpaahteelta. Näin toimimalla pystytään nauttimaan rauhallisista kesäpäivistä myös heinäkuun parhaimpina lomapäivinä. Verhoilla saadaan myös sisälämpötilat sopivalle tasolle sekä suojataan kalusteita UV-säteilyltä. Tutkimusten mukaan auringonsuojaverhojen vaikutuksista puhutaan myyntitilanteissa liian vähän ja siitä syystä verhot tulevat asennettua vasta ensimmäisen ”hellekesän” jälkeen. Aktiivisella tiedottamisella varmistetaan, että jatkossa ei kantapääkoulussa ole tulevina ”hellekesinä” takavuosien kaltaista ruuhkaa.

Pidetään huolta

Lumon huolehtii ja välittää niin asiakkaista kuin heidän asuinympäristöstään. Kestävään ajatteluun kuuluu myös huolenpito. Lasitukset kannattaa huollattaa asianmukaisesti ja ajallaan. Näin varmistetaan tuotteiden turvallinen käyttö ja pitkäaikaiskestävyys. Ja mikä parasta – takuun säilyminen. Lasitus tarjoaa mahdollisuuden mukavaan käyttökokemukseen, suojaa rakenteita ja lisää energiatehokkuutta ja turvallisuutta. Parhaimmillaan on terapiaa istua lasitetulla parvekkeella vuodenajoista nauttien.