04.05.2023
Korjausrakentaminen on tällä hetkellä yksi rakennusalan kuumista trendeistä. Eikä ihme, sillä globaalisti ala on vastuussa noin 40 prosentista kaikista maailman hiilidioksidipäästöistä. EU pyrkii vähintään kaksinkertaistamaan rakennusten saneerausasteen Euroopan jäsenmaissa seuraavan kymmenen vuoden aikana torjuakseen ilmastonmuutosta. Tämän vuoksi on toivottavaa, että aina ennen uuden rakennushankkeen aloittamista selvitetään, voidaanko olemassa oleva rakennus kunnostaa energiatehokkaasti ilmastoneutraaliksi.
Usein rakennusten peruskorjausten lähtökohtana on talon julkisivu ja sen vanhat betoniset parvekkeet, jotka vaativat kunnostusta. Parvekkeiden käyttöikään vaikuttavat monet tekijät, kuten parvekkeen pinnan rappeutuminen, rakenteiden laatu ja tiivistystapa. Julkisivuremontin yhteydessä on tärkeää tehdä parvekkeille kuntotutkimus ja selvittää millä laajuudella niitä tulisi korjata. Joissain tapauksissa riittää, että olemassa oleva betonikaide kunnostetaan, mutta toisinaan parvekkeet irrotetaan ja asennetaan uudet raudoitus- ja betonilaatat ja kaideratkaisuksi valitaankin esimerkiksi lasikaide ja integroidulla parvekelasituksella. Suuremman julkisivuremontin yhteydessä saatetaan usein myös pohtia, pitäisikö parvekkeita laajentaa, jotta asukkaille tulee enemmän tilaa.
Lasitetut parvekkeet ovat energiatehokkaampia kuin lasittomat parvekkeet
Jotta parvekeremontista tulisi mahdollisimman kestävä ja moderni, kannattaa julkisivuremontin yhteydessä korjatut parvekkeet varustaa parvekelasituksilla. Lasitus suojaa sekä rakenteita, että tuo tutkitusti energiansäästöä, joten se on monin kerroin parempi vaihtoehto kuin lasittamaton parveke. Kun otetaan huomioon parvekelasituksen valmistus, kuljetus, asennus sekä toisaalta energiatehokkuus ja rakenteita suojaava vaikutus, voidaan laskea lasituksen hiilijalanjäljen kumoutuvan keskimäärin 3 vuodessa 4 kuukaudessa.
Energiatehokkaan rakentamisen kannalta on tärkeää, että korjaushankkeen suunnittelussa huomioidaan koko rakennuksen elinkaari. Kun parvekelasituksen tuomaan energiansäästöön yhdistetään lasitusten tuoma suoja parvekerakenteille, ovat lasituksen hyödyt kiistattomat. Tutkimukset osoittavat, että betoniparvekkeiden tapauksessa vanha lasittamaton parveke kestää noin 35 vuotta, kun taas uusi lasitettu parveke hyvin huollettuna kestää jopa 60–130 vuotta ja vähentää siten todistetusti korjaustarvetta tulevaisuudessa.
Lasitus antaa parvekkeelle lisäsuojaa, joka vähentää lämpöhäviöitä ja parantaa rakennuksen energiatehokkuutta. Parvekelasitus auttaa myös vähentämään melusaastetta, joka tekee siitä ympäristöystävällisen vaihtoehdon melunhallintaan vilkkaasti liikennöityihin kaupunkiympäristöihin. Integroidut parvekelasitukset ja -kaiteet vähentävät lämpöhäviötä sekä parantavat rakennuksen energiatehokkuutta luoden viihtyisämpää ja kestävämpää asuintilaa.
Energiatehokkuuteen ja vastuulliseen suunnitteluun keskittyvä korjausrakentaminen voi luoda asukkaille ympäristöystävällisempää asuintilaa. Kun integroidut parvekelasit ja -kaiteet sisällytetään julkisivukorjauksiin saavat asukkaat energiansäästöä sekä samalla enemmän tilaa elämälle.
