4 tammikuu 2018
Lasin käyttö julkisivuissa ja etenkin parvekkeissa on kasvanut 1990-luvulta alkaen. Arkkitehtonisena elementtinä se on verraton, ja samalla paranee asumismukavuus ja energiatehokkuus. Asunto Oy Espoon Niittysillankulma on mainio esimerkki tästä.
Kun Niittykummun vanhan ostoskeskuksen tienoon uudisrakentamisen mahdollistava kaavapäätös syntyi ja rakentamisen valmistelu lähti vauhdilla liikkeelle, oli ajankohtaista tarkastella yksityiskohtaisemmin rakentamisen aikataulua ja mahdollisia kohteita.
– Sijoittajien kanssa totesimme mahdolliseksi ja mielekkääksi käynnistää asuintalohanke myös pohjoisemmassa osassa Niittykumpua. Yhden kolmesta talosta päätimme toteuttaa perustajaurakointihankkeenamme, kertoo SRV:n rakennuttajapäällikkö Ilkka Tiensuu.
Kolmesta kuusikerroksisesta talosta koostuva Niittysillankulma rajautuu pohjoispäästään metsään ja etelästä urbaaniin Niittykummun keskukseen. Arkkitehti Olivier Lemarchand Arkkitehtitoimisto SARC Oy:stä innostuu vertaamaan talojen ja pihojen kokonaisuutta italialaisten kaupunkien yhteisöllisyyteen. Erityisesti hän on ilahtunut onnistuneesta lasin käytöstä julkisivuissa.
– Lasi tuo tässä kohteessa pilvet ja taivaan pihalle. Samalla osa metsäluontoa heijastuu keskelle vieri viereen rakennettujen talojen julkisivuihin, hän kuvailee.
Melu hallintaan lasilla
Erityisen haasteen Niittysillankulman asumiseen tuo läheisen liikenteen melu, joka kuuluu talojen piha-alueille voimakkaana. Parvekkeilla oleilua se ei häiritse, kunhan parvekkeet lasitetaan.
Lumonin toimintaan on alusta asti kuulunut ’avaimet käteen’ -periaate. Kaikissa kohteissa se merkitsee parvekelasien ja muiden tuotteiden mittatarkkaa valmistusta, omaa suunnittelua – yhteistyössä arkkitehdin ja rakennesuunnittelijan kanssa – sekä omaa asennusta.
– Meillä on täällä Niittykummussa koko ajan useita asennusryhmiä, tuotepäällikkö Marko Paunonen kertoo.
SRV:n työmaapäällikkö Markku Lukkari pitää ehdottoman kannatettavana toimintatapaa, jossa asiansa osaava valmistaja hoitaa myös asennuksen. Kyse on hänen mukaansa sekä ammattitaidon hyödyntämisestä että vaivattomuudesta: kun tottuneet asentajat hoitavat lasitukset paikalleen, pääurakoitsija voi keskittyä kokonaisuuteen.
Tässä tapauksessa, kuten aina taajama-alueilla tarvittaessa, Lumon otti vastuulleen myös desibelimittaukset. Näin menetellen varmistettiin etukäteen oikea lasipaksuus ääneneristävyysvaatimusten saavuttamiseksi.
– Kymmenmillisellä lasilla ja tiiviillä kaiderakenteella saavutetaan Niittysillankulmassa vaadittava taso. Toisaalta emme halua kasvattaa paksuutta suuremmaksi, koska se nostaisi kustannuksia ja vähentäisi painavimpien lasien asennuksen tehokkuutta, Paunonen kertoo.
Fibonaccin luvut periaatteena
Asunto Oy Niittysillankulman rakennuksista ensimmäinen valmistui juuri joulukuun alussa. Niittysillankulman rakennukset ovat pienimuotoisempia verrattuna eteläisemmän Niittykummun ”serkkuihinsa”, mutta pienimuotoisuuteen kätkeytyy monia esteettisiä ja teknisiä oivalluksia.
– Keksimme soveltaa Fibonaccin lukusarjaa sijoittaessamme läpinäkyviä ja läpinäkymättömiä lasituselementtejä julkisivuun. Se tuo viehättävää epäsymmetriaa muuten symmetriseen kokonaisuuteen, Olivier Lemarchand paljastaa.
Fibonaccin lukusarja on eräänlainen ”luonnonvakio”, joka toistuu esimerkiksi käpyjen kierteissä ja visuaalisten taiteiden kultaisissa leikkauksissa. Periaate on, että seuraavaan lukuun lisätään aina kahden edellisen luvun summa: 1, 2, 3, 5, 8, 13, 21, 34…
Arkkitehdin ”kammiosta” on peräisin myös ratkaisu, jonka mukaisesti parvekkeiden alapuoliset alumiinilistat vietiin yhtenäisinä soiroina koko julkisivun matkalta.
– Se on osa meidän asennusurakkaamme. Samalla se on yksi esimerkki siitä, ettei tämä todellakaan ole mitään bulkkituotantoa. Jokainen osa ja jokainen valmistettava osa räätälöidään kohteen mukaan, Marko Paunonen sanoo.